Suomen ilmasto nytkähti 400 km etelään – Ilmastonmuutos tuntuu kaikkialla
Logo 15e5b7b1965a9aad0b343a437a20234af6fec41379d1a8a3a6c92d67f0ec3de2

Icopal suojaa kiinteistösi rakenteet kosteudelta

Suomen ilmasto nytkähti 400 km etelään – Ilmastonmuutos tuntuu kaikkialla

Kalliovuorten kupeessa, metsien keskellä ja sinisen taivaan alla, kanadalainen Matthew pullottaa ilmaa. Kiinalainen Li Wei avaa kanadalaisen pullon sumuisessa Pekingissä autojen virratessa ohi loputtomana virtana ja hengittää sen sisältä ison nuuhkaisun raikasta ilmaa. Suomalainen Laura kävelee työmatkaansa Helsingin Mannerheimintiellä ja avaa sateenvarjonsa, sillä helmikuisena päivänä sataa vettä jo kolmatta päivää putkeen.

Koko maapallo ja pieni Suomi siinä sivussa joutuvat sopeutumaan. Ilmastomme muuttuu nyt ja tulevaisuudessa. Muutosten nopeus riippuu ilmastoa saastuttavien päästöjen, kuten hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrästä. Päästöjä aiheuttavat niin teollisuus, maankäyttö, liikkuminen, syöminen kuin rakentaminen. Ilmatieteenlaitoksen tutkijoiden mukaan nyt vallallaan oleva ilmastonmuutos on seurausta ihmisten toiminnasta.

Italiassa kuivuus pilaa viinirypälesadot ja Etiopiassa vehnäsadot, Bangladeshissa merivesi nousee maata korkeammalle. Vaikka Ilmatieteenlaitoksen asiantuntija Heikki Tuomenvirran mukaan suurimmat uhkat kohdistuvat muualle maailmassa kuin Suomeen, meilläkin ilmastonmuutos tuntuu.

Kajaanin ilmasto siirtyy 400 km etelään

Ilmastonmuutos näkyy Suomessa entistä leudompina ja sateisempina talvina. Lumi käy yhä harvinaisemmaksi Etelä-Suomessa. Pohjoisessa talvet ovat jatkossakin lumisia, mutta nykyistä lyhytkestoisempia. Rankkasateet piiskaavat maata entistä useammin.

Ilmaston lämpeneminen pidentää kesällä kasvukautta. Maanviljelijä saa enemmän aikaa viljellä, ja metsät kasvavat vuodessa entistä nopeammin.

— Tätä varten täytyy kuitenkin tehdä lajikehitystä, sillä kaikki nykyiset lajikkeet eivät osaa hyödyntää lisälämpöä. Kasvitaudit ja tuhoeläimet tykkäävät myös enemmän lämpimämmästä ilmastosta, Heikki Tuomenvirta huomauttaa.

Suomessa keskilämpötila on noussut noin kahdella asteella 1800-luvun puolesta välistä. Se on kuin Kajaanissa nautittaisiin 400 km etelämpänä sijaitsevan Mikkelin keskilämpötiloista. Ilmaston lämmetessä routakausi lyhenee ja myös kasvillisuus muuttuu hitaasti.

— Puut ovat tiukemmin ankkuroituneena maahan, kun maa on roudassa, eivätkä ne kaadu niin herkästi voimakkaissa tuulissa. Lämpenemisen seurauksena tuulituhot metsissä lisääntyvät ja kaatuneet puut aiheuttavat sähkökatkoksia, Tuomenvirta arvioi.

Suomalaisten arki muuttuu ilmastonmuutoksen takia

Kuopiossa Ilarin omistamat metsät kaatuvat kesämyrskyssä ja sähköt ovat kymmeniltä poikki useita päiviä. Tertun keräämät mansikat sulavat pakastimen mukana.

Kajaanilainen Martta odottaa pysyvää lunta vielä tammikuussa. Ulkona on pimeämpää kuin menneinä talvina, koska lumi ei valaise maisemia. Pakkasennätys helmikuussa jää -15 asteeseen. Pihan lumipenkka ei kohoa yhtä korkeaksi kuin aiempina talvina. Kattoa ei tarvitse tänä vuonna kolata lumesta ollenkaan.

Laura ostaa kumisaappaat, sillä Etelä-Suomessa sateet eivät hellitä. Välillä sataa niin kovaa, että viemärit tulvivat yli äyräiden ja tiet täyttyvät vedestä.

Merenpinta nousee, kun napajäätiköt sulavat ja vapauttavat valtavasti tonneittain vettä valtameriin. Merenpinnan alle uhkaa jäädä hehtaareja asuttuja rantatilkkuja ja maanviljelyksiä. Suomessa merenpinnan nousua hidastaa maankuoren kohoaminen, mutta vesi uhkaa silti nousta nauvolaisen Martin rantasaunan perustuksiin. Viimeistään syysmyrskyssä laituri lähtee aaltojen matkaan.

Mauno vaihtaa vanhan omakotitalonsa öljykattilan maalämpöpumppuun, ja lämmityskulut pienenevät. Piia laskee asunnon lämpötilaa kahdella asteella. Johanna kokkailee entistä useammin kasvisruokaa perheelleen.

Laske sisälämpötilaa ja vaihda lamput ledeihin

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen professorin Miimu Airaksisen mukaan suomalaisen hiilijalanjäljestä 45 prosenttia muodostuu asumisesta ja asunnon lämmittämisestä. Noin 30 prosenttia menee liikkumiseen ja liikenteeseen ja 25 prosenttia ruokaan.

Asuminen, liikkuminen ja ruokavalio ovat asioita, joihin kuka tahansa voi helposti tehdä muutoksia.

— Esimerkiksi vanhoissa taloissa energiaa menee lämmittämiseen hirveän paljon. Pudottamalla huoneenlämpötiloja yhdenkin asteen verran saadaan selkeitä säästöjä aikaiseksi, kertoo Airaksinen.

Suomessa lämpötilan kohoaminen vähentää kuitenkin talvisin lämmitystarvetta. Lämmitysenergiaa tarvitaan entistä vähemmän. Toisaalta säätilojen vaihtelu on suurta, joten huippupakkasiinkin on varauduttava.

Uudet rakennukset rakennetaan hyvin energiatehokkaiksi, joten niissä korostuu sähkölaitteiden käyttö. Lamput kannattaa vaihtaa ledeihin, astianpesukoneet ja pyykinpesukoneet pestä vain täysinä. Suihkussa ei tarvitse läträtä kuumalla vedellä, sillä kuuman veden lämmitys kuluttaa paljon energiaa.

Lyhyitä matkoja voi kävellä tai pyöräillä.

— Suomessa käytetään tosi paljon autoja hyvin lyhyisiin parin kolmen kilometrin matkoihin, Airaksinen sanoo.

Syömistottumuksillakin voi ehkäistä ilmastonmuutosta. Helppo keino ympäristöystävälliseen kuluttamiseen liittyy ruokahävikin välttämiseen. Pienellä suunnittelulla kotitalouksissa ei tarvitse heittää ruokaa roskiin. Tällä hetkellä suomalainen hävittää noin 70 kg ruokaa vuodessa. Erityisesti punainen liha, juusto ja riisi kuormittavat ympäristöä. Kasvisruokailu edes kerran viikossa pienentää hiilijalanjälkeä. Samalla on kuitenkin muistettava terveellinen ruokavalio ja erityisesti lasten ruokavaliosta ei saa terveellisyyden vuoksi tinkiä.

Myös yritykset ovat havahtuneet

Vaikka päästöt ovat kasvaneet, Heikki Tuomenvirta näkee tulevaisuudessa toivoa. Joulukuussa 2015 Pariisissa saatiin aikaan ilmastosopimus, johon lähes kaikki maailman maat sitoutuivat. Pariisin sopimus on selvä signaali; nyt täytyy toimia. Yrityksetkin ovat havahtuneet ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi energiajätti Shell arvioi ilmaston lämpenevän rajusti. Asia nostettiin esiin yhtiön liiketoimintastrategiaa ohjaavassa raportissa viime vuonna.

Yrityksiä ilmastonmuutos kiinnostaa jo siksi, että ilmiö aiheuttaa merkittäviä talousvaikeuksia. Sen lisäksi lajeja kuolee sukupuuttoon ja ekosysteemien toiminta häiriintyy. Jopa satoja lajeja uhkaa kadota seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmaston lämpenemisen on arvioitu iskevän pahimmin köyhiin kehitysmaihin. Se voi tarkoittaa tulevaisuudessa ilmastopakolaisvyöryä, jos suuria alueita muuttuu asumiskelvottomiksi.

Vaikka joillain alueilla ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa myös hyötyjä, on lämpenemisen kokonaisvaikutus haitallinen kaikilla maailmassa.

Monet teollisuuden toimialat käyttävät jo mittaristoja, joilla valvotaan ympäristökuormitusta myös ilmaston kannalta – näiden avulla sijoittajat, asiakkaat ja viranomaiset voivat seurata ja vertailla yritysten tuotannon ympäristökuormituksia. Esimerkiksi rakennusalalla kiinteistöjen hiilijalanjälkeä mittaavat BREEAM ja LEED –mittarit ovat kansainvälisessä käytössä, myös Suomessa.

Rakentamisessa Suomessa on käytössä jo nyt tiukka lainsäädäntö, joka pyrkii varmistamaan rakennusten energiapihiyden. Parhaimmillaan talot eivät syö energiaa vaan tuottavat sitä. Sen lisäksi rakennukset voivat myös puhdistaa ilmaa. Icopalin valmistama Noxite-kate puhdistaa ilmaan neutralisoimalla typenoksidipäästöjä.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, että maapallon keskilämpötila nousee vähemmän kuin kaksi astetta esiteollisesta ajasta. Nyt lämpötila on noussut lähes asteen.

Kaksi astetta on selkeä numero. Mitä hitaammin lämpötila nousee, sitä pienemmät ovat riskit koko maailman ilmastojärjestelmälle, luonnolle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Sillä kun muutos on pienempi ja hitaampi, ehditään siihen sopeutua.

Tarkkaa rajaa on tietysti mahdoton arvioida.

— Tarkoitus on saada ilmastonmuutos hidastumaan ja taittumaan lopulta kokonaan, Tuomenvirta kertoo.

Laske oma hiilijalanjälkesi.

Testaa, kuinka paljon maapallon lämpötila nousee elinaikanasi.

 

Noxite puhdistaa ilmaa

Noxite-bitumikermikatto puhdistaa ilmaa neutralisoimalla typenoksideja.

Fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, kivihiilen, kaasujen ja turpeen polttamisesta sekä liikenteestä ja pakokaasuista syntyy pienhiukkasia sekä typen oksideja (NO), jotka heikentävät ilmanlaatua ja ovat ihmisten terveydelle haitallisia.

Icopal on valmistanut vuodesta 2009 Noxite-tuotteita, jotka taistelevat paremman ilmanlaadun puolesta.

Noxite-bitumikate vaikuttaa lähiympäristön hengitysilman laatuun ja vähentää osaltaan ilmakehän saastekuormitusta, sillä 130 m2 kokoinen Noxite-pinnoitettu katto kykenee puhdistamaan ilmasta saman verran typen oksideja kuin Euro 5 -päästöluokiteltu bensiinikäyttöinen henkilöauto tuottaa 15 000 ajokilometrin aikana.

— Noxite-bitumikermeillä on katettu yli 300 000 neliötä suomalaisia kattoja. Tämä määrä Noxite-katetta puhdistaa yli tuhannen auton vuosittaiset typen oksidipäästöt, Icopalin tuotepäällikkö Mikko Nikander kertoo

— Tuotteesta ovat innostuneet erityisesti yritykset, jotka ovat itsekin ottaneet kantaa ilmaston puhtauteen.

Noxite-katteen pintasirote on titaanidioksidilla (TiO2) päällystettyä pientä kiveä, joka yhdessä auringon, tuulen ja sadeveden kanssa neutraloi typenoksidipäästöjä. Typenoksidit muuttuvat pieneksi määräksi nitraatteja, jotka valuvat katolta sateen mukana alas.

Noxite-katteen asennus tai huolto ei eroa tavallisen katon vaatimasta ylläpidosta mitenkään. Kate myöskin puhdistaa ilmaa koko elinikänsä ajan.

—Tosin titaanioksidikatto ei sammaloidu yhtä herkästi kuin muut, Nikander huomauttaa.

Muun muassa Kesko, Kone ja Tampere-talo ovat kattaneet rakennuksiaan Noxitella